Matkalla eläinlääkäriksi: Työn touhuun päästy

Kuvittele itsesi vuoren huipulle. Katsot kun aurinko laskee kaukaisuudessa vuorien taa, samalla kun tähdet syttyvät taivaalle. Miljoonat heinäsirkat sirittävät ympärilläsi. Mieto tuuli puhaltaa lämmintä ilmaa ympärilläsi. Noin minä vietin eilisen iltani. Aika mahtavaa.

Töiden pariin on siis päästy. Olen tosiaan opissa DVM Richard Millerillä, joka on tehnyt pitkän uran yleishevoslääkärinä ja sitten viimeiset parikymmentä vuotta puhtaasti hampaiden parissa ja on erittäin arvostettu ja tunnettu ympäri maailman, hän on toiminut myös näyttötutkintojen vastaanottajina hevoshammaslääkäreiden yhdistyksessä täällä USA:ssa. Dr. Millerillä on liikkuva klinikka, josta laitan teille kuvia, ja jolla sitten reissataan ympäri Kaliforniaa tekemässä hampaita. Onneksi tuolla klinikalla on hyvä ilmastointi, ei siellä muuten kukaan selviäisi.

Muutama sana Kaliforniasta. Täällä on asukkaita noin 40 miljoonaa, hevosia noin 9 miljoonaa, pinta-alaa enemmän kuin Suomessa. 72% on espanjalaisia/meksikolaisia. Aika monella on oma meksikolainen hoitamassa pihaa tai hevosia. Jokainen, joka uutisia seuraa, tietää, että täällä on hyvin kuivaa ja metsäpalot on enemmän kuin yleisiä. Minulle oli suuri yllätys kuinka paljon täällä on vuoria. Niitä on aivan joka paikassa ja koko ajan. Muutenhan tämä on siis vain hiekkaerämaata. Hevoset on keskittyneet useasti samaan paikkaan, samaan yhteisöön, jossa jokaisella on pihassa hevosia, ehkä joku ratsastuskoulu, hoidettuja ratsastuspolkuja ympärillä yms, vähän samalla tyylillä kuin mitä Tyrnävälle yritetään rakentaa siellä Suomessa. Oikeita talleja ei ole vielä vastaan tullut, varmaan niitä rikkailla ihmisillä on. Mutta kun periaatteessa koskaan ei sada tai ole kylmä, niin tallikaan ei ole välttämätön. Hevosia on valtavasti tonteilla, puolen hehtaarin palasella saattaa olla hyvin 20 hevosta. Hevoset syö heinää, puhdas alfa-alfa on yleisin, jonkun verran myös timoteitä on saatavilla. Ja tietysti sitten pusseista muut ruoat päälle. Laitumia ei oikeastaan ole, tai jos on, niin hehtaari/hevonen-määrä on paljon paljon suurempi kuin Suomessa, koska sillä hehtaarilla ei juuri mitään kasva. Hiekka suolistossa on luonnollisesta suuri ongelma ja psylliumia syötetään rutiininomaisesti.

Tyypillinen "talli"

Vähän isompia trailereita täällä hevoselle

Kaistoja kerrakseen :)

Meillä on ollut täällä järkyttävän kuuma. 40’c on mennyt rikki jo. Onneksi autossa on ilmastoidut istuimet, muuten nahkapenkki voisi olla melko lämmin. Ihmeissään olen katsellut noita teitä täällä, kun kaistoja on aina sen 5 tai 6 rinnakkain. Siinä pieni maalaistyttö ihan ihmeessään. Nopeusrajoitukset on yllättävän alhaisia, 65 mailia/h (105km/h) ja kärrin kanssa 55 mailia/h (90km/h). Autot on juuri sellaisia kuten ohjelmissa näkyy, isoja maastureita, pick-uppeja, toki on myös pikkuautoja. Mutta ei mitään Fiestoja tai Corsia ole kyllä näkynyt. Eilen ajeltiin töihin ja moottoritien laidassa oli iso valomainos: ”Wanted – Hector xxxx – for murder”. Ei vaan meillä poliisi kysele Kehä III laidassa etsintäkuulutettujen perään :)

Mielenkiintoiseen aikaan myös minun täällä olo sattui, kun nämä presidenttivaalit on tulossa. Eka talo, jossa yövyttiin, oli ankaria republikaaneja, kun taas täällä erämaassa emäntä on Bernie Sanders fani. On katsottu republikaanien puoluekokousta, dissattu Hillarya, kehuttu suuresti Bernietä ja kuinka lehdistö kohtelee häntä. Kerrassaan hyvinkin kiinnostavaa!

Täällä aavikolla kun lähtee kävelylle tietä pitkin, ei voi päättää, että kävelen tuon suoran päähän, kun täällä se suora jatkuu seuraavat 100km.. Muutenkin täällä on aika hurjaa ilmaston puolesta, aamuisin se 23’c tuntuu niin kylmälle, että pitää etsiä pitkähihainen päälle, mutta kun aurinko nousee, hiki alkaa valumaan. Iltapäivällä alkaa sitten tuulemaan ja nostamaan hiekkaa ja muuta roskaa maasta ja se sitten menee ihan joka paikkaan. En ole lainkaan varma saanko ikinä sitä kaikkea pois tuolta hiuksien sijasta.

Sitten töihin – meitä on täällä Dr. Millerin alaisuudessa kaksi töissä, minä ja amerikkalainen Steve. Steve on ihan oikea cowboy, tai kuten hän itse sanoo, horseman not cowboy, rodeovoittaja (pukittelevan hevosen selässä pysyminen lajina). Yhtenä päivänä töiden jälkeen hän otti puolivillin 4v mustangin pyöröaitaukseen ja koulutti sitä siellä, olihan se helpon näköistä kun sen osaa.

Kun uusi asiakas tulee trailerille, me kuunnellaan sydän, suolistoäänet ja annetaan esirauhoitus. Sen jälkeen hevonen talutetaan traileriin, jossa se saa seuraavan annoksen rauhoittavaa, vähän vahvempaa. Tutkitaan hevosen pää päällisin puolin, tutkitaan kuolainsijat ja etuhampaat, otetaan mittauksia, pestään suu, jonka jälkeen Dr. Miller katsoo mitä sieltä löytyy jotta hän osaa piirtää sen ohjelmaansa. Sen jälkeen on jommankumman meistä vuoro, joka toinen on minun hevonen. Raspataan poskihampaat niin kuin meistä ne on hyvät, jonka jälkeen Dr. Miller tarkastaa ja tekee jos siellä on jotain laitettavaa vielä. Suunavaaja pois ja sen jälkeen etuhampaat ja uudet mittaukset. Etuhampaiden raspaus on kyllä supervaikeaa. Olen aina tiennyt, että se meidän pitää tehdä, mutta kun sitä ei voi tehdä ilman rauhoitusta kunnolla, jos lainkaan, niin se on sitten jäänyt ja koettaa sitä nyt sitten opetella, on kyllä yhtä tuskaa. Ja jokainen teistä tietää mun suuren rakkauden punaisia hevosia kohtaan – ne on täällä mantereella ihan yhtä kultamussukoita kun sielläkin! :D

Meidän liikkuva klinikka

Vetoauto sille

Sisänäkymä

Tältä näyttää takaapäin

Meidän horseman työntouhussa

Röntgenlaitteisto

Juokseva vesi löytyy tietysti, laitteisto peridontiitin hoitoon

Minit ei jaksa itse seisoa rauhoituksen jälkeen, niin ne tuetaan mahavyöllä katosta

Mielenkiintoisia potilaita on ollut, uusia rotuja ja ennen kaikkea miten paljon Dr. Miller pystyy korjaamaan purentavirheitä ja myös pitämään ne poissa, uusiutumasta. Mutta tosi asia on, että jos joku suomalainen näkisi nuo suut, niin ”onpa pahasti yliraspattu”. Ei ne ole, hevoset syö hienosti sen jälkeen. Ja tälläkin tilalla on useampi 30v hevonen, joita Dr. Miller on tehnyt melkeinpä varsasta asti, joten kyllä hänellä täytyy olla tietoa ja taitoa miten homma tehdään. Siinä on mulla työnsarkaa, yrittää muuttaa suomalaisten ajatuksia ja näkemyksiä.

Nyt on aika aloittaa uusi päivä aavikolla, uusien mielenkiintoisten hevosen parissa. Tänään säätiedotus lupaa 43’c iltapäivälle. Eilen syttyi metsäpalo vuorien toisella puolella, taivaanranta on sankkaa savua täynnä. Kuukin oli verenpunainen, kun se nousi savun takaa yöllä. Muuten, taivas on aika kirkas ja tähtiä täynnä aavikolla öisin :)