perjantai 4. marraskuuta 2016

Tieto lisää tuskaa!

Tai tässä tapauksessa vähentää ruokahalua! Käytiin nimittäin lihanjalostustehtaalla eli suomeksi makkaratehtaalla.. Jokainenhan tietää, ettei makkaroissa käytetä niitä parhaita paloja ruhosta, mutta nyt kun sen näki omin silmin, niin voi olla, että makkaransyönti vähenee kovastikin.... :) Ja olipahan kummallinen tehdasvierailu, kun ei saatu edes maistiaisia! En ehkä olisi kyllä halunnutkaan kokeilla "pääjuustoa", joka on nimensä mukaisesti tehty sian päistä, maksasta, säilötty virtsarakkoon.... :D

Hevoslukukausi on kyllä ollut ihan huippu! Jälleen ne samat tartuntataudit, kirurgia, jalostus ja sisätaudit, joita opiskellaan. Ja yhä tartuntataudit on ne, joista vähiten jaksan innostua..... Meillä on tulossa ihan peräti 90min luento hammashoidosta, sitä odotan kovasti innolla! Pitäisi olla joku paikallinen suurus, joka meille siitä tulee puhumaan.... 

Mutta pakko myöntää, että ehkä paras kurssi on kyllä lintusairaudet! Opettajat on aivan loistavia ja labroissa tehdään ihan tosissaan juttuja! Koska kuolleita, ja joskus eläviäkin, lintuja on kaikille riittävästi, niin jokainen saa oman eläimen, jolla harjoitella. Esim heti ekalla kerralla otettiin verinäytteitä kanoilta, kunhan ensin opeteltiin kuinka niitä käsitellään :) Yhä ne on kovin pelottavia, mutta muutama konsti opittiin, miten niitä käsitellä. Puolassahan lintuteollisuus on tosi iso juttu, Euroopan toiseksi vai kolmanneksi suurin lihan tuottaja. Ja myös ne ns. harrastuslinnut on täällä suosiossa. Kyyhkyillehän järjestetään viestikilpailuja ja joskus laitoin teille kuvan myös taisteluhaukasta. Niin tuollainen kansallisen tason mestaruuskyyhky maksaa noin 20 000€. Ja kansainvälinen mestari 500 000€. Enkä tehnyt nollavirhettä! Eli melkoisista rahoista on pienessä piirissä kyse! Ja miten on mahdollista, että broileritipu painaa 35g kun se syntyy ja kun se 45 päivän iässä teurastetaan, se on 3.5kg! Tai miten munasta voi tulla kana, se on jotain aivan käsittämätöntä! Siis kun muna tulee linnusta ulos, siellähän on vain keltuainen ja valkuainen ja siitä keltuaisesta, linnun ulkopuolella, hautomalla, kehittyy tipu! Luonto on ihmeellinen! Onko teistä muuten moni ajatellut mikä kananmuna on? Siis se mitä me ostetaan kaupasta ja syödään? Sehän on nimittäin kanan munasolu! Hedelmöittymätön tosin (Euroopassa ei ole sallittua myydä ja syödä hedelmöittyneitä munia). En minä ainakaan ollut ennen sitä niin ajatellut, enkä kyllä ollut tietänytkään.

Sen lisäksi meillä on toki hieman tylsempiä kursseja, kuten se yhä vain jatkuva teurastus/lihahygienia, ruoan jalostus (mikä on välillä ihan kiva, kun pitää arvioida aistien avulla = syödä erilaisia lihatuotteita), markkinointia ja erityisen tylsä "sairauksien estäminen", mikä voisi olla hyvinkin hyödyllinen, jos haluaisi työskennellä tuotantoeläinten parissa, mutta sen kurssin opettajat on ehkä kaikkein surkeimmat koko koulussa.. 

Eläinlääkärin on ilmeisesti enemmän kuin tärkeää osata kengittää hevosia. Joten mekin on sitten harjoiteltu sitä ahkerasti. Tai vielä toistaiseksi vain kengän poisottoa ja vuolemista. Mutta viime kerralla oli pikkaisen isompi kavio. En koskaan ole nähnyt mitään tuollaista! Ilmeisesti joku iso työhevonen oli. 




Onko muuten tämä kuva sattunut teidän silmiin jossain netin syövereissä?
 
Kuva: Embassy of Poland, Washington DC
Aika upeat ruskavärit täällä meillä! Haluan vielä toisen aika hienon kuvan jakaa teille
 
Kuva: Wroclaw Noca

Tuo kuva on katedraalisaarelta, joka joka yö valaistaan öljylampuilla. Siellä pimeän tullen kävelee mies sytyttämässä kaikki nuo lyhdyt. Upea kokemus käydä tuolla yöllä!


Sitten joululomasta - siitä on jo paljon ollut kyselyitä, niin teen viikonloppuna erillisen postauksen joululoman raspauksista!

maanantai 3. lokakuuta 2016

Kuolaintensovitusta ja teurastusta

Pahoittelen, etten heti kuolainviikonlopun jälkeen laittanut raporttia, mutta meillä oli internetin kanssa ongelmia, niin hotellissa kuin sitten täällä kotona. Mutta nyt ne kaikki on hoidettu alta pois ja ollaan taas menossa mukana!

Eli tosiaan kuolaintensovitusviikonloppu. Se työpaja "workshop" oli IGFP:n järjestämä, IGFP on saksalaisten hevosten hampaisiin erikoistuneiden asiantuntijoiden järjestö, johon kuuluu sekä hammasteknikoita että eläinlääkäreitä ja jonka jäsen myös minä olen. Workshop oli Frankfurtin kupeessa ja kouluttajina olivat alan asiantuntijat Hollannista, Dr. Sweere, joka on myös hammasteknikko ja hammasteknikko Christie Dreessen. Heillä on klinikka Amsterdamin lähellä ja esim Christie tekee pelkästään vain kuolain- ja suitsisovituksia, myös maajoukkueratsastajille. He myös kouluttavat jatkuvasti muita kuolaintensovitukseen.

Työpaja oli kaksipäiväinen, ensin noin nelisen tuntia teoriaa aamuisin ja sitten tositoimiin, yhteensä harjoitushevosia oli ehkä parisenkymmentä. Minusta oli kyllä uskomaton nähdä miten pelkästään kuolainta vaihtamalla koko hevonen muuttui; suu rauhoittui, alkoi vaahtoamaan ja jopa liike muuttui pidemmäksi. Eli kyllä sillä istuvalla kuolaimella on suuri merkitys! Sain paljon uusia ajatuksia ja näkemyksiä, nyt myöskään kankisuitsitus ei ole enää ihan kamala mörkö, vaan sekin rupesi avautumaan. Ehkä yksi mielenkiintoinen seikka teille kankia käyttäville - moniko käyttää sitä teidän kankisuitsien bridongia ns. normaalina kuolaimena ja monellako on sanotaan vaikka bridongina nivel, mutta ns. normaalina kuolaimena kolmipala? Paljon enemmän tekee järkeä, että se peruskuolain eli sekä bridong että se normaali kuolain on sama kuolain, jolloin hevosella on aina yksi ja sama tuttu kuolain suussa ja sitten vain lisätään kanki suuhun, kun sitä tarvitaan. Ja ei, jos ratsastajalla on hyvä käsi, niin se bridong ei ole liian ohut.

Juttelin Dr. Sweeren kanssa ja alustavasti sovittiin, että he tulisivat Suomeen tekemään kuolainsovituksia ja ehkä jonkun koulutuksenkin tuossa alkukeväästä, ennen kisakautta. Nyt haluaisinkin, että te, rakkaat lukijat, kuulostelette omalta tallilta ja naapuritallilta, että olisiko kiinnostusta saamaan hevoselle se istuva kuolain ja laittaisitte sitten minulle sähköpostia, jos kiinnostusta on. Hintaluokka sovitukselle tulenee olemaan jossain 70-80€ + mahdollinen uusi kuolain (he tulenevat autolla Suomeen, jolloin heillä on kasa kuolaimia mukana). Paikkakuntina Lappeenranta ja PK-seutu. Eli on tämä tällainen alustava tiedustelu, jos saadaan riittävästi kiinnostuneita, niin sitten olisi ainutlaatuinen mahdollisuus saada kerrankin passeli kuolain. Laittakaa mulle viestiä ajatuksista ja toiveista! Laitetaanpas tänne vielä yhteystiedot, jos joku on eksynyt tänne muuta kautta kuin Hirnuvan Hampaan sivuilta eli marika@hirnuvahammas.fi

Mennään sitten toisenlaisiin tunnelmiin eli teurastuksien pariin. Vietin siis parisen viikkoa sikateurastamolla Puolassa. Tämä ei missään nimessä ollut vapaaehtoinen harjoittelu vaan pakollinen osa yhtä kurssia :) Tuolla teurastamolla teurastettiin pääasiassa emakoita, jotka sitten siitosuransa päättäneinä pistettiin pois. Kapasiteetti oli noin 600 eläintä päivässä, noin 75 tunnissa. Emakoiden teurastaminen on paljon hitaampaa kuin possujen, koska ruho on paljon hitaampaa, niin esim kahtia sahaamisessa menee pitempään. Mutta joka tapauksessa moderni laitos, saksalaisomistuksessa.

Minun tehtävänä oli olla tarkastuseläinlääkäri. Periaatteessa ante-mortem (ennen kuolemaa) eläinlääkärin tehtävänä oli tarkastaa siat, kun ne purettiin autoista, että kaikki on terveitä, mukana on ne eläimet, jotka on merkittykin, että niitä kohdellaan asiallisesti, täyttää iso läjä papereita. Sen jälkeen eläimet siirtyivät post-mortem (kuoleman jälkeen) eläinlääkärin vastuulle. Tämä eläinlääkäri tarkasti, että tilat on puhtaat ja hygieeniset, että porsaiden tainnutus sujuu nopeasti ja tehokkaasti, ja sen jälkeen tarkastaa ruhot, kun ne on sahattu kahtia ja ottaa lihasnäyttää yhtä parasiittia varten labraan lähetettäväski. Tämä eläinlääkäri myös katsoo, että onko munuaiset ja maksa syömäkelposia vai ei, irrottelee keuhkot, tarkastaa sydämen ja vilkaisee suolet läpi.

Minusta siellä teurastamolla oli ihan tosi mielenkiintoista! Ei kovinkaan montaa eläintä tullut, jotka olisivat omanneet vaikkapa terveet keuhkot. Monta kertaa mietin, että miten tämä sika on edes kyennyt elämään, kun se oli niin sairas elimiensä puolesta. Todella, todella mielenkiintoisia patologioita näkyi! Voisin hyvin kuvitella, että työskentelisin tarkastuseläinlääkärinä. Minkäänlaisia traumoja ei jäänyt, porsaanliha on ihan yhtä hyvää kuin ennenkin ja minusta homma kokonaisuutenaan sujui kyllä tosi nätisti. Olisi toki mielenkiintoinen päästä käymään Suomessa jollain teurastamolla ja nähdä onko porsaat yhtä sairaita siellä kuin täällä ja miten homma siellä tehdään.

Tänään oli eka päivä viidennen vuoden eläinlääkäriopintoja! Lopultakin hevoslukukausi!! :) Laittelen fiiliksiä viikonloppuna tai ensi viikon alussa. Kesäkin loppui eilen kuin seinään, vielä syyskuun viimeinen päivä rikkoutui helleraja, mutta enää ei rikkoudu kuin sade-ennätykset! :)

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Paluu Eurooppaan

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös tämän kesän Amerikan reissu! Harjoittelu oli kaikinpuolin onnistunut ja sen mitä (sähköraspaaminen ja erityisesti etuhampaiden raspaus) menin sinne oppimaan, myös opin. Nyt vain odotetaan rauhoituslupia, hankitaan muutama uusi työkalu ja sitten myös teidän hevosilla on jatkossa entistä kauniimmat hymyt! :)



Minulla oli 10h vaihto Chicagossa ja kävin silloin myös kaupungilla. Näin muutaman tunnin tutustumisen perusteella voisin suositella sitä kesäkaupunkikohteeksi! Vaikutti tosi kivalle, toki minusta jokainen paikka, jossa vain on vettä, on kiva :)

Alhaalla autohalli, ylhäällä asunnot

The Trump tower

Pilvenpiirtäjät kyllä hallitsevat Chicagon maisemia vs. Los Angeles, jossa ei juuri niitä näy (maanjäristysriskin takia)

Lake Michigan ja Navy Pier




Huomisaamuna alkaa possujen teurastaminen täällä Puolassa, superjees.... Ja ensi viikonloppuna lähden Saksaan, opiskelemaan kuolaintensovitusta hollantilaisten spesialistien johdolla! Tästä lisää workshopin jälkeen!

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Amerikan villihevosista

Yhtenä viimeisimpänä postauksena täältä Amerikan ihmemaalta halusin kertoa teille mustangeista. Varmaan jokainenhan tietää, että Amerikassa on vielä ihan oikeita villihevosia, mustangeja. Niitä on ollut melkeinpä jokaisella tilalla, jolla me on käyty. Niitä on kaiken värisiä ja kaiken kokoisia. Periaatteessa kaikki käyttömustangit ovat olleet villihevosia alunperin, mustangkasvattajia ei taida olla olemassa, ainakaan pikaisen kyselyn perusteella. 

https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/564x/16/1d/cc/161dccd83863d9d4fe154e5fa4fad037.jpg

http://randyharrisphoto.com/wp-content/uploads/2012/05/046.jpg

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/de/Mustanggelding.jpg

http://www.horsebreedsinfo.com/images/Mustang.jpg
http://s887.photobucket.com/user/mattyopattyo/media/Mustang.png.html?t=1280990588

Mustangit elävät läntisessä Amerikassa, seuraavissa osavaltioissa: Nevada, Wyoming, Utah, Oregon, California, Idaho, Arizona, Montana, North Dakota and New Mexico. Kukaan ei tiedä varmasti paljonko niitä on, mutta arvio on < 48 000 mustangia. Ne laiduntaa 12 545 255 hehtaarin alueella, joka on valtion omistamaa maata ja sitä hallinnoi Bureau of Land Managelent (BLM).

BLM huolehtii, että hevosten määrä suhteessa pinta-alaan ei kasva liian suureksi, jolloin hevosista ei ole haittaa muulle eläimistölle ja kasvistolle. Tämä estetään mm. sillä, että hevosia pyydystetään ja ne myydään, tai pikemminkin adoptoidaan, hevosihmisille. Adoptio-ohjelma toimii niin, että hakijat (joiden täytyy täyttää tietyt perusvaatimukset), täyttävät hakemuksen adoptoida hevosen ja myös hakemuksen osallistua adoptiotapahtumaan tai myös adoptiokeskuksesta voi löytää mustangin. Jos hakemus hyväksytään, pääsee sitten valitsemaan mustangia. Siitä joutuu maksamaan nimellisen maksun, sukupuolesta yms riippuen noin 125 dollaria. Kun on sitten hyväksytysti huolehtinut adoptiohevosestaan vuoden ajan, siitä tulee hakijan virallisesti oma. Mutta huomioitavaa on, että adoptoitavia hevosia on paljon enemmän kuin halukkaita adoptoijia, joten valitettavasti BLM joutuu käyttämään myös muita keinoja hevosmäärän kurissa pitämiseksi.

Amerikassa on kehitetty myös monia muita ohjelmia näiden villien mustangien ympärille. Ensimmäisenä haluan kertoa teille 4H-yhdistyksen mustang ohjelmasta. Ensin villit mustangit pyydystetään, kuten ennenkin. 4H yhdistyksellä on yhteistyökumppaneita, eli periaatteessa talleja, jotka ottavat sitten mustangeja. 4H nuoret työskentelevät näiden villien hevosten kanssa 6-8 viikkoa, tallien ohjaajien valvonnassa tietysti. Tämä 6-8 viikkoa on yleensä maastakäsittelyä ja sen jälkeen 4H nuoret osallistuvat mustangeineen maastakäsittelykilpailuun, jossa näytetään mm. lastausta, puiden yli kävelyä, pressun yli kävelyä yms. Kilpailun jälkeen mustangit on sitten adoptoitavissa suurelle yleisölle. 

Toinen suuri ohjelma, jossa myös liikkuu rahaa on "Extreme mustang makeover". Myös Suomen telkkarissahan tulee näitä erilaisia extreme makeover -ohjelmia, mm. talojen muokkaamisesta ja tässä mustangien makeoverissa idea on melkolailla sama. Extreme mustang makeover juhlii 10-vuotis taivaltaan. Siinä on ideana, että jälleen halukkaat voivat hakea kilpailuun, jossa valitaan 100 valmentajaa. Jos tulet valituksi, sinulle annetaan villi mustang ja sinulla on 100 päivää aikaa kesyttää ja sisäänratsastaa se. Tämän jälkeen alkavat kilpailut. Kilpailuja, tai tapahtumia, järjestetään kymmenessä eri kaupungissa. Kilpailuissa on tarjolla maineen ja kunnian lisäksi myös ihan riihikuivaa rahaa. Ja jälleen mustangit ovat adoptoitavissa kilpailujen jälkeen, toki nyt ne menevät tarjousten perusteella. Kallein mustang, joka on myyty tälläisen makeoverin jälkeen, on maksanut 250 000 dollaria. Aika hyvä hinta villihevosta. Noin 3400 mustangia on löytänyt kotinsa tämän ohjelman kautta. 

Mustangit, joita minä tapasin, oli kaikki todella mukavia. Osa enemmän, osa vähemmän, tulisieluisia. Mutta yhtä kaikki, jokainen miellytti minun silmää suuresti. 

Edit: Tässä vielä sopivasti linkki Ylen uutiseen aiheeseen liittyen!


Horsetown USA - Norco

Nyt on tutustuttu Amerikan hevoskaupunkiin, Norcoon (North Corona)! Kuten kuvista näätte, Norco on ylpeä tittelistään! 

Norco on noin 25 000 asukkaan kaupunki, noin 75km LA:sta itään ja jossa on ihmis:hevossuhdeluku 1:3 eli hevosia on noin 75 000. Sivuhuomautuksena, koko Suomessa on 75 000 hevosta. Kun motarilta noustiin ylös ramppiin ja avasin ikkunan valokuvaa varten, hyvin vahva hevosten tuoksu pöllähti sisään.





Tämä kuva motarilta - katso tarkasti keltaista muuria

Jalkakäytävät hiekalla jotta on hyvä ratsastaa


Tällä kertaa hieman pienempiä esteitä :) 

Norcossa on toistakymmentä hevostarvikeliikettä, 3 eläinlääkäriasemaa, trailerikauppa, heinäkauppa ja toki muita palveluita. Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, kauppojen ja saluunoiden edessä on puomi, johon voi hevosen sitoa tai joissain oli ihan pieni aitaus, johon hevosen pystyi laskemaan. Voin kyllä suositella pistäytymään, jos on vuokra-autolla liikkellä LA:n ympäristössä. Varmasti hieman erikoisempi kohde hevosturistille!

Meillä oli jälleen myös mielenkiintoisia potilaita ja rotuja laitettavana Norcossa, mm. ahaltek ja erittäin hienoja friisejä. Tämäkin ahaltek oli Venäjältä tuotu eli melkein naapureita oltiin. Viimeisenä päivänä tallilla oli myös kisat, ehkä meidän seurakisoja vastaavat pikkukisat. Mielenkiintoinen ero oli, että täällä yhtenä päivänä luokkia oli reilu 30! Ja muistatteko, kuinka niiden isojen kisojen jälkeen mainitsin kuolaimista, että oli hackamorea ja muita hyvin peruskuolaimen oloisia kuolaimia. Kun taas näissä pikkukisoissa ehdottomasti yleisin kuolain oli pelham. Ne peruskuolaimet pystyi laskemaan yhden käden sormilla. Eikä lapset millään poneilla menneet vaan kaikilla oli joku 160cm+ hevonen alla. 

Viime viikko olikin viimeinen työviikko ja tämä viimeinen Kalifornian viikko on pyhitetty lomailulle. 

Lopultakin The Cheesecake Factory, namia!

Useampi juustokakku, mistä valita

Newport Beach - missä rikkaat ja kuuluisat asuvat. Ferraria, Maseratia, Bentleyta, valtavia veneitä takapihalla
Hieman pienempi lossi :)

Grilled cheese and tomato soup - hyvin amerikkalaista

Jos joskus Kaliforniaan tulee maanjäristys, siis isompi, paljon tulee myös  kuolonuhreja

Victoria's secret

Halloween on puolentoista kuukauden päästä ja kauppoihin on raivattu omat osansa halloween karkeille! 
Yritin sitten ennakkotilata uuden iPhonen, mutta eipä sen ostaminen olekaan ihan simppeli juttu tässä maassa. Täällä et voi vaan mennä kauppaan, ei nettikauppaan tai kivijalkakauppaan, rahanipun kanssa ja sanoa, että yksi iPhone 7, kiitos. Täällä se on pelkästään kytkykauppaa. Jos sinulla ei ole sopimusta jonkun neljän operaattorin kanssa, myöskään puhelinta et saa. Ja prepaid liittymä ei kelpaa vaan pitää olla kuukausimaksullinen soppari. Ihme hommaa, ettei Applelle raha kelpaa tässä maassa! Hinta olisi täällä ollut halvimmallakin mallilla sen 200€ vähemmän kuin Suomessa, niin houkutteleva kauppa olisi ollut. Mutta ei niin ei, pitäköön Apple puhelimensa ja minä pidän rahani. 

Unohdin mainita teille yhden asian sieltä mun pieneläinviikoilta. Kaliforniahan on hyvin ulkonäkökeskeinen paikka, kuten varmaan arvata voitte. Mutta sama pätee myös koiriin ja kissoihin täällä. Valtaosalta koirilta on typistetty tai leikattu kokonaan häntä pois. Koirien korvia myös "leikataan", että ne pysyy pystyssä, esim. bokserithan on normaalisti luppia, mutta ne voidaan operoida pystyyn. Koirille tehdään "debarking" operaatioita, eli operoidaan ne niin, ettei ne voi haukkua. Kissoilta poistetaan kynnet, ettei ne pysty raapimaan (ja kynsihän on periaatteessa tuo alimmainen sormien/varpaiden luu). Koirien turkkeja värjätään, siis esim häntä ja otsatukka punaiseksi. Toki nämä toimenpiteet ei ole sallittuja joka paikassa, esimerkiksi vaikkapa LA:ssa et voi poistaa kissan kynsiä, mutta jos menet rajan yli naapurikaupunkiin Santa Monicaan, se onnistuu (tämä siis esimerkkinä, onko nämä toimenpiteet sallittuja/ei-sallittuja juuri näissä kaupungeissa, en ole 100% varma). 

Toivottavasti loppuviikon olisi suotuisampi sää, tänään oli koko päivän pilvistä ja 17'c!!!!! lämmintä!! Mikä se tuollainen Kalifornian lomasää oikein on?! Minun piti mennä surffaustunnille tänään, mutta ketä kiinnostaa mennä pakkasessa mereen? 

tiistai 6. syyskuuta 2016

Uusia hevosrotuja

Heippa ja pahoittelut, että edellisestä postauksesta on kulunut hieman aikaa. Viime viikko oli aivan hullun myllyä ja aikaa ei meinannut riittää mihinkään!

Arkipäivät oli jälleen pieneläinklinikalla. Olikin paljon kiinnostavia tapauksia, mm. koira, joka söi sukan, joka sitten pysähtyi ohutsuoleen ja parin vuorokauden oksentelun jälkeen koira tuli tutkimuksiin, jonka perusteella aukaistiin vatsaontelo ja suoli ja kaivettiin sukka pois. Opin myös kastroimaan kollikissan, harjoittelen välittömästi mummolassani, kunhan saan ne kauan kaivatut rauhoitusoikeudet! Meillä kävi myös pari spesialistia; kardiologi tutkimassa yhden koiran ja ortopedi (alkujaan Unkarista) tekemässä yhden TPLO-toimenpiteen. Pakko myöntää, että se TPLO oli kyllä vaikuttava toimitus. Minä oletin, että se olisi kestänyt useamman tunnin, mutta koko projekti oli ehkä noin tunnin mittainen. Kaipa kun on erikoistunut ja tehnyt jonkun asian  muutaman tuhat kertaa, sen osaa unissaan. Minä tykkäsin tämän kirurgin bisnesideasta. Hänellä ei ollut omaa klinikkaa laisinkaan, vaan kaikki toimenpiteet tehdään ns. lähetteinä muissa lähialueen sairaaloissa. Hän toi mukanaan kaksi hoitajaa, kaikki työkalut ja tarvikkeet. Eli sisään, toimenpide, ulos.
Mutta surkuhan se oli perjantaina, kun piti hyvästellä työkaverit klinikalla. Vein sinne Pandan lakupussin, minkä löysin kaupasta ja pitää sitten joulun lähestyessä muistaa heitä vielä jotenkin.

Viikonloppuna tehtiin taas hampaita. Oli erittäin mielenkiintoisia tapauksia suiden osalta, mutta myös minulle aivan uusia rotuja, joita tavattiin. Ja myös Kalifornian ensimmäiset, ihan oikeat tallit nähtiin. Laitan tänne netistä kuvia roduista, joita tavattiin. Linkkien takaa löytyy suomenkieliset selitykset roduista, jos teitä kiinnostaa tarkemmin lukea

Saddlebred (kuva http://img.equinenow.com/slir/w600/equine/data/photos/829520_3.jpg%3F1413148796)
Toisella tallilla, jolla oltiin, tarjottiin tunteja näillä Saddlebredeillä ja Morganeilla ja minusta oli tosi upean näköistä miten niillä pienillä tytöilläkin oli aivan tikkusuora selkä, kun ne ratsasti noilla hevosilla. Niillä voisi kuvitella olevan erinomainen ryhti normaalissakin elämässä! Talon tytär oli erittäin menestynyt kilparatsastaja näiden kahden rodun kanssa
Morgan horse (kuva http://www.theequinest.com/images/morgan-horse-4.jpg)
Yksi Amerikan ensimmäisiä hevosrotuja
Rocky Mountain horse/spotted saddle horse (kuva http://www.equitrekking.com/images/uploads/Elton%20John.jpg)
Kun niille on haettu tuota täydellistä hopeamustaa väritystä, niille tuli myös paljon ongelmia, erityisesti silmät, lonkat ja kintereet tutkitaan jokaiselta tämän rodun edustajalta ennen ostamista
Tennessee Walking Horse (kuva http://attherisingstar.com/wp-content/uploads/2012/10/walk-time-charlie-stud.jpg)
Tämä rotuhan on tunnettu erikoisaskellajeistaan nelitahtikäynti ja juoksukäynti


Mielenkiintoisia rotuja, joista yhtään ei taida olla Suomessa saatavilla? Tänään maanantaina Amerikassa juhlitaan labour dayta, joka taitaa vastata aikalailla meidän vappua. Eli meilläkin oli vapaata, kun muillakin työntekijöillä oli vapaata. Loppuviikko tehdään töitä kaupungissa jossa on ihmis:hevossuhdeluku 1:3 eli jokaista ihmistä kohden on kolme hevosta. Se vaikuttaa mielenkiintoiselle paikalle, mm. kauppojen edessä on puomit, joihin hevosen voi laittaa parkkiin kaupoilla käynnin ajaksi. Mutta tästä lisää viikonloppuna tai ensi viikolla!

Ps. Kuulin, että Teemu Selänne asuu naapurissa! ;) Täytyy pitää silmät auki, kun täällä liikkuu, kiva olisi käydä Teemulla kahvittelemassa :)


sunnuntai 28. elokuuta 2016

Alanvaihto ja rodeo



Minä vaihdoin hevoset pieneläimiin! Ei pysyvästi kuitenkaan, ehkä :) Dr. Millerillä on valamiehistövelvoitteita ja minä en vaan halunnut olla jouten kahta viikkoa, niin kysyin paikallisesta pieneläinsairaalasta, jos voisin tulla sinne kahdeksi viikkoa harjoitteluun. Aivan mahtava paikka, ihmiset on sielläkin niin ystävällisiä! Eläinlääkärit selittävät mielellään mitä tapahtuu ja hoitajat, wau, mitä ammattilaisia! Päivittäin on tehty hammasoperaatioita ja on ollut mielenkiintoinen nähdä kuinka kissojen ja koirien hammashoito poikkeaa hevosten vastaavasti. Mistä tykkään pieneläimissä, on että niiden suu aukeaa paljon enemmän ja pääset niihin perimmäisiinkin hampaisiin kiinni. Mutta siinä missä hevoselta kun poistetaan hammas, se pyritään pitämään kaikin keinoin yhtenä kappaleena, kun taas täällä hammas pilkotaan yhden juuren palasiksi (osassa hampaita on kaksi tai kolme juurta) ja porataan myös luuta hampaan ympäriltä pois, jos hammas ei suosiolla tule pois. Mielenkiintoista! Ensi viikolla tuleekin joku takapolvispesialisti paikalle operoimaan, toivottavasti hän antaa minun katsoa. 

Ainut ongelma on ollut, että klinikalla on ilmastointi tietysti päällä ja minä olen päivän päätteeksi aivan jääpalikka, huolimatta farkuista ja kolmesta paidasta päällä. Ja kun ulkonakin on ollut useamman päivän kylmä, vain 25'c, en ole edes 6km kotimatkalla lämmennyt kävellessä. Onneksi ensi viikolle taas lämpiää, niin eiköhän se siitä! Ja lauantaina palataan taas hevosten pariin ja siinä onneksi tulee lämmin.



Asiakkaille poppareita <3 Minä valitsisin tämän klinikan jo pelkästään tämän edun takia! :) 



Pizookie - parasta mitä Amerikalla on tarjota! Jättimäinen cookie pizza laatikossa! Vasta uunista tullut, lämmin keksi, pehmyt, kostea, päälle jäätelöpallo.... 

Kyllä, Pandan lakuja! Mutta huomaa, RJ's - made in New Zealand. Panda - missä lukee made in Finland??

Taas pannareita! Nyt oikeaan tyyliin siirapilla ja voilla varustettuna


Eilen käytiin tosiaan siellä rodeossa. Se oli samassa paikassa kuin viime viikonlopun estekisat. Tämä oli mun toinen kerta, edellisen kerran kävin Uudessa-Seelannissa. Jotenkin mulla on fiilis, että tämä oli vielä enemmän show kun se Uuden-Seelannin rodeo. Kuten viime viikolla kerroin, tämä oli kutsukilpailu, palkintorahaa jaettiin kahden päivän aikana 300 000 dollaria ja tämä oli siis rahakkain kahden päivän rodeo koko maailmassa. Koko vuonna rodeosirkuksessa rahaa liikkuu 55 miljoonaa dollaria. Mutta rodeohan on täällä ihan oikea urheilulaji, kuten toki muutkin hevoslajit, sitä voi seurata urheilukanavilta kotisohvalta. Ja toki kun on katsojia, on sponsoreita, mikä heijastuu suoraan sponsorirahan ja sitä kautta palkintorahojen määrään. 

Rodeoita järjestävät ympäri maata rodeoyritykset, monesti rodeoperheet. Tämä rodeo oli Flying U Rodeon järjestämä, firma, jonka omistaa Rosserin rodeoperhe. Mitä tämä siis tarkoittaa, niin järjestävä firma tuo mukanaan aitaukset, katsomot, muut rakenteet, eläimet, valtaosan työntekijöistä. Ja kasaa sitten tapahtuman aina uudelle paikkakunnalle. Toki tälläkin perheellä on oma ranch ja he kasvattavat karjaa ja hevosia, erityisesti pukitteluhevosia ja sonneja. 

Mutta mennään kuviin! Ohjelmassa oli 6 erilaista lajia. Olisin toivonut mukaan myös barrel racingiä, joka on naisten laji, mutta nyt oli vain miesten lajeja.

Koska kyseessä oli perheille suunnattu show, myös oheisohjelmaa oli sen mukaisesti. Ruokaa ja juomaa sai aivan riittävästi, ja hinnat oli ihan normaalilla tasolla. 

Ponikaruselli

Täällä voi wannabe-cowboyt and -girlit kokeilla taitojaan

Ja vähän pienemmille :)

Ennen kuin varsinainen action alkoi, areenalle laskettiin nuo kaksi tammaa varsoineen. Juontajan mukaan nämä on "bucking horses" eli pukitteluhevosia, jotka sitten astutettiin "bucking stallionilla", ihan kuten estetamma astutettaisiin esteoriilla ja saatiin uusia pieniä "bucking colteja". Mutta miksi nämä tammat varsoineen oli täällä, niin monella on mielikuva rodeosta, että eläimiä pidetään huonosti. Ja nyt jokainen näki nuo neljä kiiltävää hevosta, niin toivottavasti edes jonkun mieli muuttui. Minusta kaikki hevoset oli tuolla lihavia ja kiiltäviä. 

Ennen rodeon alkua laulettiin kansallishymni ja lausuttiin rukous

Laji 1. Bareback riding (pukitteleva hevonen ilman satulaa)

Tavoitteena on pysyä 8 sekuntia tuon hevosen kyydissä. Vapaan käden pitää pysyä ilmassa, se ei saa koskea hevosta (johtaa hylkäykseen). Ja toki siinä varmasti on muitakin muotoseikkoja, joita tuomarin pisteyttävät.

Nyt sitten moni ajattelee, että noita hevosia sattuu, kun ne pukittelee tuolla tavoin. Mutta kuten sanottu, ne on jalostettu pukittelemaan. Jos katsot tuota alla olevaa kuvaa missä on vaalea hevonen, näät kuinka siinä sen satulan tilalla on ikään kuin juoksutusvyö, josta ratsastaja pitää kiinni. Mutta jos katsot tarkemmin, näät sen takajalkojen edessä toisen vyön, joka menee sen vartalon ympäri. Ja tuo vyö on se, jolla ne saadaan pukittelemaan. Hevoset odottavat vuoroaan karsinoissa ja tuo takimmainen vyö on löysällä siinä ympärillä. Mutta samalla kun portti aukaistaan, tuo vyö vedetään tiukalle ja aiheuttaa tietysti epämukavuutta, josta hevonen sitten yrittää päästä eroon pukittelemalla. Kuulemma vyö "tickles" eli kutittaa. Kun näin noita vöitä, niin ei niissä mitään teräviä ollut, enemmänkin ne oli hyvinkin pehmustettuja siltä osin mikä tulee mahan alle. Ja kun se 8sekuntia on kulunut, tai ratsastaja tippunut, nuo avustajat hevosten selässä laukkaa pukittelevan hevosen rinnalle ja aukaisevat takimmaisen vyön ja pukittelu loppuu melkeinpä siihen samantien. Ja nuo avustajat auttavat sitten ratsastajan pois selästä. Hurjannäköistä touhua!


 Laji 2. Steer wresting (vasikkapaini)

Joukkueeseen kuuluu kaksi ratsukkoa. He odottavat vuoroaan molemmilla puolen vasikkaa. Vasikan portti aukaistaan, se saa tietyn etumatkan ja sitten ratsukot syöksyvät perään.

Oikeanpuoleisen (takaapäin katsottuna) ratsukon tehtävä on pitää vasikka suorassa eli että se juoksee suoraan eteenpäin eikä lähde mutkittelemaan, jotta se toinen ratsastaja voi sitten hypätä vasikan selkään.

Täällä ollaan painissa vasikan kanssa

Tarkoitus on saada se kyljelleen mahdollisimman nopeasti ja tietysti pysymään siellä. Voittoaika taisi olla 3.8sekuntia.

 Laji 3. Saddle bronc riding (pukitteleva hevonen satulan kanssa)

Sama idea kuin ilman satulaa, mutta nyt tosiaan satula vain selässä

Hieman väliaikaviihdettä


 Laji 4. Team roping (joukkuelassoaminen)

Jälleen kahden ratsukon joukkue, naudan molemmin puolin, nauta lasketaan etumatkalle. Vasemmanpuoleisen ratsukon on tarkoitus lassota pää (sarvista) ja oikeanpuoleinen lassoaa takajalat. Molemmat takaset olisi saatava kiinni, jos on vain toinen, tulee virhepisteitä. Tässä taisi voittoaika olla jossain 5.5sekunnin pintaan.



 Laji 5. Tie Down Roping (lassoaminen ja köyttäminen)

Yksi ratsukko ja yksi vasikka. Jälleen vasikalle pieni etumatka. Ratsastaja lassoaa vasikan päästä ja sitoo lasson hevoseen. Hyppää kyydistä, juokseen vasikan tykö, heittää sen kyljelleen ja sitoo ristikkäisen etusen ja takasen. Huomaa, että jos vasikka meni kyljelleen jo pysäytyksen voimasta, se pitää nostaa ylös ja sitten heittää uudellen nurin. Voittoaika taisi olla 3.8sekuntia. Mutta mitä kuuluttaja sanoi moneen kertaan ja tekin näätte noista kuvista, niin katsokaa hevosta. Sen tehtävä on pitää lasso tiukalla. Jos vasikka liikkuu takaisinperin, hevosen pitää osata itse peruuttaa, jottei lasso löysty. Ja kuulemma tuo on yksi niitä asioita, joita ei oikein voi opettaa hevoselle, vaan se on oltava siellä perimässä.




 Laji 6. Bull riding (härkäratsastus)

Pahoittelen, että nämä kuvat on vähän normaalia enemmän kehnoja, nuo härät ei liikkuneet lainkaan niin paljoa kuin hevoset. Mutta idea on sama, kyydissä pitäisi pysyä se 8 sekuntia ja tyyliä arvostellaan. Ja samalla tavalla härkien ympärillä oli vyö, joka sai ne pukittelemaan. Vaan olihan ne aivan valtavia järkäleitä. Ja kun ratsastaja tippui ja ne lähtivät juoksemaan ympäri areenaa ja noiden avustajien piti se saada takaisin. Hatunnosto sekä miehillä että niille hevosille, jotka eivät pelänneet härkää.



 Siinäpä tämä rodeo tiivistettynä. Kaikinpuolin kiva tapahtuma, menisin ehdottomasti uudestaankin. Minusta hyvin hoidettuja, kiiltäviä eläimiä. Koskaanhan ei tiedä mitä tapahtuu kulissien takana, oli laji mikä tahansa, mutta näin päällisin puolin kaikki tosi jees.

Ensi viikonloppuna tosiaan palataan hevosten hampaiden pariin. Arkipäivät olen kissojen ja koirien parissa. Enää kolme viikkoa niin olen takaisin Euroopassa :'(